Aikuisuudesta

On se vain niin väärin, että on aikuinen jo seitsämäntoista vuotiaana, kun pitää maksaa bussilipusta enemmän. Mutta kun menen kauppaan ostamaan Mallua niin sitä ei auta, vaikka mä sanon, et bussikuski sano et mä oon aikunen. Kaupan täti/setä sanoo vaan et tuu vuoden päästä uudestaan. Sit ku mä meen bussiin ja sanon, et en maksa aikuisten lippua ku kaupan täti sano et en oo aikunen ni eihän se usko.
Miksei joko kaupan täti tai bussikuski voi luovuttaa. Sopisivat riitansa et mä tietäisin oonks mä millon aikunen. Kerta niin.
Äiti ja isäki on ihan omituisia. Mä oon aikunen sillon ku mun pitäis tehä jotain kamalaa niinku imuroida, mut jos mä haluunki lähtee Helsingin keskustaan puolen yön jälkeen ni mä oon lapsi.
Eikä noi baarin pitäjätkään oo sit ihan satavarmoja et kuka on aikunen ku ne vaihtelee ikärajoja jatkuvasti.
Elämääkin suurempi kysymys: Mistä tietää et on aikunen?