Tapahtuu blogin toimituksessa

Kello oli kuusi aamulla ja ajattelin pitää kokouksen toimituksen väen kanssa ennen ihan oikeisiin töihin lähtöä.
Istuskelin siinä sitten seitsemään eikä kukaan tullut. Julmaa! Yksikseni ja aivan yksin keitin kahvia ihan itselleni, koska olin päättänyt hieman huutaa muulle porukalle.
Sitten minä sen älysin. Olin ottanut aamulla sinisen pillerin, siksihän paikalle ei saapunutkaan ketään. Se oli varmaankin jotain unilääkettä sillä jakautuneen mieleni muut persoonat ilmeisesti vielä nukkuivat. Eihän siinä auttanut muu kuin tökkiä itseä korvaan sukkapuikolla, jotta ystäväiseni heräisivät. Mutta mitä vielä, kuorsasivat niin, että päätäni alkoi särkeä. Vai johtuikohan se särky sittenkin lattialla olevista aivon kappaleista. En ehtinyt jäädä sitä kuitenkaan miettimään, sillä oli mentävä metsään. Vajavaisella älylläni oli hieman vaikea kylvää, mutta suunnittelin korjaavani illalla asian. Kauhea yllätys kotiin tullessani oli se, että äitini oli syöttänyt puolet aivoistani koirallemme. Yritimme kuitenkin pelastaa tilannetta huonoin tuloksin ja lopulta revin pehmo nalleni päässä olevat muhat itselleni.
Tämän kauhean tapahtuman johdosta minusta on tullut tällainen. Yrittäkää ymmärtää.